torstai 20. heinäkuuta 2017

Update

Tämän hetken kuulumisia.

Töissä on meneillään kesäsesonki ja tuntuu ettei millekään muulle jää aikaa. Syöminen on epäsäännöllistä, sillä taukoa ehtii pitää työpäivän aikana maksimissaan 20 minuuttia ja sitten pahimpaan nälkään tulee napsittua ranskalaisia ja muita herkkuja. Ei hyvä. Motivaatio työn ulkopuoliseen liikkumiseen ollut aika nollassa viime aikoina, sillä tuntuu että energiaa ei vain riitä. Lisäksi säät on ollut todella huonot viimeaikoina, sateella ei vain huvita mennä ulos!

Ruokailun seuraamiseen otin käyttöön uuden apuvälineen, Fatsecret sovelluksen. Muutaman päivän käytön jälkeen olen ainakin tykännyt, ruokien lisääminen sovellukseen on helppoa ja tuloksia pystyy seuraamaan näppärästi. Aiemmin en ole laskenut kaloreita, joten mielenkiintoista nähdä, miten paljon niitä todellisuudessa tulekaan nautittua.

Paino on pysynyt suurin piirtein samoissa lukemissa nyt viime viikkoina, tosin päivittäin se vaihtelee +/- 2 kiloa. Odottelen tässä kuumeisesti kesälomaa, joka alkaa reilun viikon päästä, ehkä silloin löydän taas sen kadonneen motivaationi!



Yritän repiä jostain aikaa myös uusien (mielenkiintoisempien) blogikirjoitusten laatimiseen. Nyt kuitenkin vapaapäivä hyötykäyttöön, musiikit soimaan ja imurin varsi heilumaan!

lauantai 1. heinäkuuta 2017

It's hard to move your body

Mä olen aina inhonnut liikuntaa. Etenkin koulun liikuntatunteja, joissa olin aina hitain ja huonokuntoisin. Jo ala-asteella tekeydyin usein sairaaksi, jotta vältyin mahdollisimman monelta kidutustunnilta.

Juokseminen on aina tuntunut niin vaikealta. Henki loppuu kesken, kylkeen pistää, jalkoja pakottaa, housut valuu koko ajan alaspäin, tissit pomppii ylös ja alas niin että sattuu. Pyöräilystä perse tulee niin kipeeksi, että sen jälkeen istuminen sattuu monta päivää. Uimisesta tykkään, mutta siinäkin tekniikkani on ilmeisesti väärä, sillä pidemmän uinnin jälkeen selkään sattuu.


Omaa aktiivisuutta lisätäkseni olen ensimmäistä kertaa jopa suostutellut itseni kuluttamaan rahaa tähän projektiin. Olen luonteeltani tosi pihi tietyissä asioissa, sen takia en ole ikinä hankkinut mitään kuntosalikortteja tai ostanut kalliita lenkkareita. Nyt kuitenkin tilasin treenivaatteita Zalandolta, sillä satuin löytämään ale-osastolta hyviä tarjouksia. Ostin uudet lenkkarit, trikoohousut ja urheilurintaliivit, yhteensä vain 50 euroa! Kaupasta mukaani tarttui kahvakuula ja hyppynaru, joilla voin urheilla sisätiloissa sekä juoksuvyö, johon puhelin ja avaimet saa laitettua lenkin ajaksi.  Nyt viimeisimpänä heräteostoksena ostin aktiivisuusrannekkeen, Polar Loop 2.


Aina löytyy joku tekosyy olla lähtemättä lenkille. Ulkona sataa. Siellä tuulee liikaa. Nyt ei sada, mutta kyllä kohta sataa. Ei ole aikaa. No mä menen huomenna. Vuorotyökin asettaa omat haasteensa ajankäyttöön: kun tekee vuorokauden sisällä kaksi työvuoroa ei energiaa aina löydy liikuntaan vaan tekee ainoastaan mieli laittaa pää tyynyyn. En ole vieläkään saaanut liikunnasta kovin säännöllistä rutiinia, koska arkeni on niin vaihtelevaa. Nytkin meneillään 7 päivän työputki, eikä lenkille lähteminen innosta tippaakaan.

Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta yritän säilyttää positiivisen asenteen: joka otettu askel vie mua eteenpäin tällä matkalla.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Food is love

Mä oon aina rakastanut ruokaa. Ja etenkin sitä rasvaista, sokerista, suolaista, epäterveellistä ruokaa. Lapsena en syönyt mitään kasviksia ja harvoin meidän perheessä edes oli salaattia tarjolla. Ruoasta erottelin pois sipulinpalat eikä pitsassa saanut olla edes ananasta. Lapsuuden välipaloista muistan kaakaot, lihapiirakat ja suklaavanukkaat. Iltapalaa söin usein mummon luona, koska tiesin että sieltä saisi aina keksejä ja kakkua. Vasta lukioikäisenä aloin oikeasti tykkäämään kasviksista.Olen koulutukselta ylioppilas, kokki ja restonomi eli jo opiskelun puolesta on aloin perehtyä enemmän terveelliseen ruokaan, ravitsemussuosituksiin ja ravintosisältöihin. Nykyisin teen työkseni ruokaa, joten se todellakin on iso osa mun elämää.



Tällä hetkellä mun arkiruoka koostuu hyvin pitkälti broilerista, kasviksista, hedelmistä ja smoothieista. En välttele hiilareita kokonaan, sillä leipänä syön Fazerin juuresleipää, joka mun mielestä on ihan sikahyvää ja sitä voi syödä hyvällä omallatunnolla. Suosittelen! Myös Elovenan välipalakeksit ovat hyviä välipaloja ja niitä on kiva syödä esimerkiksi kahvin kanssa, jos kaipaa jotakin pullan korviketta.


2015 vuoden alusta saakka olen ollut "maidottomalla" ruokavaliolla. Heittomerkit siksi, että se ruokavalio ei ole ollut mikään tiukka, mutta olen kuitenkin jättänyt pelkän maidon juomisen kokonaan. Käytän sitä ainoastaan kahvissa, koska mustaa kahvia en pysty juomaan. Välillä tosin korvaan kahvimaidonkin Completa kasvirasvasekoitteella, koska en viitsi ostaa maitoa vain kahvia varten. Myös juustoa en enää osta kotiin ja ruoanlaitossa käytän Oatly kaurakermaa. Kuitenkin esimerkiksi töissä tulee syötyä ruokia, joissa on käytetty kermaa ja juustoa. Alunperin halusin kokeilla maidotonta ruokavaliota paremman ihon toivossa, sillä kaikenlaiset näpyt ovat olleet aina riesani. Huomasin kuitenkin, että maidoton ruokavalio on helpottanut myös ongelmia vatsan toiminnassa.




Veden juomisesta on myös tullut yksi osa tätä mun elämäntaparemonttia. Ennen sitä tuli litkittyä vähän miten sattuu, silloin kun janotti. Muutama viikko sitten päätin, että tästä eteenpäin juon vettä vähintään 2 litraa päivässä. Alkuun se tuntui isolta määrältä ja juominen pakonomaiselta. Äkkiä siihen kuitenkin tottui ja nyt jo aamupalan yhteydessä menee helposti puolikas litra. Otin käyttöön puolen litran vesipullon, jota pidän lähes koko ajan täytettynä. Nyt huomaan täyttäväni pulloa monia kertoja päivässä ja etenkin päivinä jolloin liikun enemmän, saatan juoda 3 litraa vettä. Myös työ ravintolan keittiössä (jossa on kuuma!!) vaatii sitä, että on koko ajan puolen litran tuoppi vettä lähettyvillä.


Herkuttelua en ole kokonaan jättänyt, yritän vain pitää sen kontrollissa. Esimerkiksi eilen söin ihan hyvällä omalla tunnolla jäätelöä ja croissantin. Ja tänään juon hieman lonkeroa koska juhannus. Pitemmittä puheitta hyvää juhannusta kaikille ja muistakaahan tekin välillä herkutella!


keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

How it all started

Pitkän harkinnan jälkeen rohkaistuin ja päätin kokeilla blogin kirjoittamista. Nyt kun elämässä tapahtuu paljon muitakin muutoksia, on hyvä päästä purkamaan välillä ajatuksiaan, ehkä ne tuntuvat sitten itsestänikin selkeämmiltä.

Alkuun siis esittelyt. Olen 24-vuotias nainen Etelä-Pohjanmaalta. Olen kamppaillut painoni kanssa koko elämäni ajan - jo lapsena vihasin liikuntaa ja rakastin ruokaa.  Vuonna 2011 tein ensimmäisen laihdutusurakkani. Tuolloin painoa lähtiä noin 25 kiloa puolessa vuodessa. Silloin kyseessä oli pelkästään ruokavaliomuutos. Lähdin mukaan karppausvillitykseen ja jätin pois kaikki sokerit, viljatuotteet, perunan, pastan ja riisin.

Karppaus kuitenkin loppui kun aloin opiskella kokiksi. Koulussa oli tarjoilla joka päivä ilmaista ruokaa - ja paljon. Eihän sitä voinut vastustaa. Silloin ei laskettu kaloreita eikä mietitty hiilihydraatteja. Ja niin ne kilot alkoivat tulla takaisin pikkuhiljaa. Ja vuoden 2016 lopulla oltiin jälleen lähtöpisteessä. Siispä alkuvuodesta 2017 aloitin elämäntaparemontin. Tai oikeastaan aloitin ihan normaalin laihdutuskuurin, sellaisen joita olen aloittanut jo kymmeniä elämäni aikana, mutta yhtäkkiä huomasin, että tässä taitaa tapahtua nyt jotain muutakin. Kuvioihin tuli mukaan liikunta ja aloin miettimään ruokailua myös eettisestä näkökulmasta.

En ole asettanut itselleni mitään tarkkoja tavoitteita. Haluan vain jonain päivänä katsoa peiliin ja todeta, että näytän kauniilta ja ennen kaikkea terveeltä. Tällä hetkellä pudotettuja kiloja tammikuusta on kertynyt noin 10 - en tiedä tarkalleen, sillä puntaria ei ole tällä hetkellä käytössä.

Tässä lyhykäisyydessään lähtökohdat tälle blogille, toivottavasti viihdyit ja lähdet mukaani tälle matkalle :)