lauantai 5. elokuuta 2017

It's pizza time!

Tiedätte varmaan sen tunteen, kun aamulla heräätte ja tekee mieli jotain tiettyä ruokaa. Tänä aamuna saman tien silmät avattuani himoitsin pitsaa. En tiedä mistä se mielihalu tulee, mutta se ei unohdu koko päivänä. Ongelmani oli maidoton ruokavalio sekä halu välttää turhia hiilareita. Niinpä avasin googlen ja aloin tutkimaan asiaa. Kyselin myös neuvoa Facebookin vähähiilihydraattinen ruokavalio-ryhmästä. Sieltä minulle vinkattiin aivan uskomattoman helppo ja hyvä resepti, jonka nyt haluan jakaa tänne. Tämä pitsa sopii sekä maidottomaan että gluteenittomaan ruokavalioon ja on lisäksi erittäin proteiinipitoinen.


Tämä pitsapohja koostuu siis pelkästään kananmunasta sekä ripauksesta suolaa. Kuinka helppoa. Pellilliseen pitsaa tarvitsen 5 kananmunaa, joista erotellaan valkuaiset ja keltuaiset erilleen. Valkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi, jonka jälkeen lisätään suola ja keltuaiset varovasti sekoitellen. Seos levitetään uunipellille öljyllä voidellun leivinpaperin päälle. Pohja esipaistetaan uunissa 200 asteessa 10 minuuttia. Esipaiston jälkeen lisätään täytteet ja paistetaan vielä 15-20 minuuttia.

Omaan pitsaani laitoin täytteeksi tomaattimurskaa, tuoretta tomaattia, meetvurstia, tonnikalaa sekä vegaanista juustoa, joka oli minulle aivan uusi tuttavuus. Ostin Porlammin Vegeplus- juustoa, joka oli muodoltaan viipaleita. Lähikauppani valikoimassa ei ollut vegaanista pitsajuustoa, joka olisi ollut varmasti parempaa tähän käyttötarkoitukseen. Tämä juusto ei sulanut uunissa, kuten normaali juusto vaan se jäi pieniksi paloiksi. Maku oli kuitenkin mielestäni hyvä.

Kokeiluni siis onnistui ja tätä pitsaa tulee varmasti tehtyä useamminkin!

Linkki reseptiin: https://www.mtv.fi/lifestyle/makuja/artikkeli/uskomaton-pizzapohja-yhden-raaka-aineen-proteiinipommi-ja-taysin-jauhoton/5149020

keskiviikko 2. elokuuta 2017

Just go with the flow

Viimeinkin alan tajuamaan, miksi kaikki aina hehkuttavat liikuntaa ja sen tuomaa hyvää oloa. Olen oppinut, ettei liikunta ole vain sitä tylsää kävelemistä ja henki hieverissä juoksemista, niin kuin olen aina ajatellut. Liikunta on hauskaa, se on tapa nollata ajatukset ja kehittää itseään. Se on terveyden perusta.

Hyvä esimerkki hauskasta liikkumisesta on eilinen reissuni Flow parkiin yhdessä hyvän ystäväni kanssa. Se oli todellakin suuri harppaus mukavuusalueen ulkopuolelle, sillä olen aina ollut kömpelö, lievästi korkeanpaikankammoinen ja erittäin mukavuudenhaluinen. Nyt kuitenkin lähdin seikkailemaan avoimin mielin ja nyt jälkeenpäin olen niin järjettömän ylpeä itsestäni, sillä suoriuduin kunnialla läpi kahdesta radasta! Kokemus oli niin uskomaton sekoitus pelkoa, hauskuutta ja liikkumisen riemua, että jäin todellakin koukkuun. Sinne on pakko mennä uudestaankin. Flow parkkauksen jälkeen olin niin rättiväsynyt, että nukahdin sohvalle saman tien kotiin päästyä. Nyt tänään lihaksia hieman kolottaa. Täytyy siis todeta, että parissa tunnissa pystyi saamaan erittäin tehokkaan, koko kropan kattavan lihastreenin. Suosittelen todellakin kaikkia kokeilemaan tätä liikuntamuotoa!


Tänään kävin kävelemässä hieman vajaan 5 kilometrin lenkin, jonka jälkeen vielä tein lihaskuntoliikkeitä sisällä. Saavutin myös uusia ennätyksiä! Olen aina silloin tällöin hyppinyt hyppynarulla treenien yhteydessä, yleensä 100 hyppyä. Aiemmin hengästyin aivan tajuttomasti ja sen takia jouduin pitämään taukoja välissä. Tänään ensimmäistä kertaa nuo 100 hyppyä menivät yhteen putkeen! Lisäksi kokeilin ensimmäistä kertaa ikinä kellottaa, kuinka kauan pystyn lankuttamaan. Joskus silloin, kun lankutuksesta tuli hitti, kokeilin mielenkiinnosta, kuinka vaikeaa se on. Ja silloin se oli. Pysyin tuskin kahta sekuntia oikeassa asennossa, ennen kuin lysähdin lattialle. Tänään pysyin asennossa 15 sekuntia! Joillekin se voi olla lyhyt aika, mutta minulle todellinen lottovoitto. Näiden uusien saavutuksien myötä voin todellakin myöntää itselleni, että muutosta on tapahtunut.



Viime aikoina painoni on junnannut hieman paikoillaan, mutta vaatteista ja peilistä olen huomannut, että jotakin muutosta on silti tapahtunut. Ilmeisesti näiden lihaskuntoliikkeiden ansiosta on lihasmassa kasvanut, mikä on hidastanut painon laskua. Tämän aamun paino oli 92,5 kg (tämä on ensimmäinen kerta kun julkisesti kerron painoni, apua!). Se on tasan 13 kg vähemmän kuin viime tammikuussa. Omassa päässäni se ei vielä kuulosta paljolta, mutta kun muistelen kuinka raskaalta tuntuu kantaa kaupasta kotiin esimerkiksi 10 kilon perunasäkkiä...

Mutta matkaa on vielä, eletään päivä kerrallaan ja muistetaan olla ylpeitä niistä omista pienistäkin saavutuksista!

torstai 20. heinäkuuta 2017

Update

Tämän hetken kuulumisia.

Töissä on meneillään kesäsesonki ja tuntuu ettei millekään muulle jää aikaa. Syöminen on epäsäännöllistä, sillä taukoa ehtii pitää työpäivän aikana maksimissaan 20 minuuttia ja sitten pahimpaan nälkään tulee napsittua ranskalaisia ja muita herkkuja. Ei hyvä. Motivaatio työn ulkopuoliseen liikkumiseen ollut aika nollassa viime aikoina, sillä tuntuu että energiaa ei vain riitä. Lisäksi säät on ollut todella huonot viimeaikoina, sateella ei vain huvita mennä ulos!

Ruokailun seuraamiseen otin käyttöön uuden apuvälineen, Fatsecret sovelluksen. Muutaman päivän käytön jälkeen olen ainakin tykännyt, ruokien lisääminen sovellukseen on helppoa ja tuloksia pystyy seuraamaan näppärästi. Aiemmin en ole laskenut kaloreita, joten mielenkiintoista nähdä, miten paljon niitä todellisuudessa tulekaan nautittua.

Paino on pysynyt suurin piirtein samoissa lukemissa nyt viime viikkoina, tosin päivittäin se vaihtelee +/- 2 kiloa. Odottelen tässä kuumeisesti kesälomaa, joka alkaa reilun viikon päästä, ehkä silloin löydän taas sen kadonneen motivaationi!



Yritän repiä jostain aikaa myös uusien (mielenkiintoisempien) blogikirjoitusten laatimiseen. Nyt kuitenkin vapaapäivä hyötykäyttöön, musiikit soimaan ja imurin varsi heilumaan!

lauantai 1. heinäkuuta 2017

It's hard to move your body

Mä olen aina inhonnut liikuntaa. Etenkin koulun liikuntatunteja, joissa olin aina hitain ja huonokuntoisin. Jo ala-asteella tekeydyin usein sairaaksi, jotta vältyin mahdollisimman monelta kidutustunnilta.

Juokseminen on aina tuntunut niin vaikealta. Henki loppuu kesken, kylkeen pistää, jalkoja pakottaa, housut valuu koko ajan alaspäin, tissit pomppii ylös ja alas niin että sattuu. Pyöräilystä perse tulee niin kipeeksi, että sen jälkeen istuminen sattuu monta päivää. Uimisesta tykkään, mutta siinäkin tekniikkani on ilmeisesti väärä, sillä pidemmän uinnin jälkeen selkään sattuu.


Omaa aktiivisuutta lisätäkseni olen ensimmäistä kertaa jopa suostutellut itseni kuluttamaan rahaa tähän projektiin. Olen luonteeltani tosi pihi tietyissä asioissa, sen takia en ole ikinä hankkinut mitään kuntosalikortteja tai ostanut kalliita lenkkareita. Nyt kuitenkin tilasin treenivaatteita Zalandolta, sillä satuin löytämään ale-osastolta hyviä tarjouksia. Ostin uudet lenkkarit, trikoohousut ja urheilurintaliivit, yhteensä vain 50 euroa! Kaupasta mukaani tarttui kahvakuula ja hyppynaru, joilla voin urheilla sisätiloissa sekä juoksuvyö, johon puhelin ja avaimet saa laitettua lenkin ajaksi.  Nyt viimeisimpänä heräteostoksena ostin aktiivisuusrannekkeen, Polar Loop 2.


Aina löytyy joku tekosyy olla lähtemättä lenkille. Ulkona sataa. Siellä tuulee liikaa. Nyt ei sada, mutta kyllä kohta sataa. Ei ole aikaa. No mä menen huomenna. Vuorotyökin asettaa omat haasteensa ajankäyttöön: kun tekee vuorokauden sisällä kaksi työvuoroa ei energiaa aina löydy liikuntaan vaan tekee ainoastaan mieli laittaa pää tyynyyn. En ole vieläkään saaanut liikunnasta kovin säännöllistä rutiinia, koska arkeni on niin vaihtelevaa. Nytkin meneillään 7 päivän työputki, eikä lenkille lähteminen innosta tippaakaan.

Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta yritän säilyttää positiivisen asenteen: joka otettu askel vie mua eteenpäin tällä matkalla.

torstai 22. kesäkuuta 2017

Food is love

Mä oon aina rakastanut ruokaa. Ja etenkin sitä rasvaista, sokerista, suolaista, epäterveellistä ruokaa. Lapsena en syönyt mitään kasviksia ja harvoin meidän perheessä edes oli salaattia tarjolla. Ruoasta erottelin pois sipulinpalat eikä pitsassa saanut olla edes ananasta. Lapsuuden välipaloista muistan kaakaot, lihapiirakat ja suklaavanukkaat. Iltapalaa söin usein mummon luona, koska tiesin että sieltä saisi aina keksejä ja kakkua. Vasta lukioikäisenä aloin oikeasti tykkäämään kasviksista.Olen koulutukselta ylioppilas, kokki ja restonomi eli jo opiskelun puolesta on aloin perehtyä enemmän terveelliseen ruokaan, ravitsemussuosituksiin ja ravintosisältöihin. Nykyisin teen työkseni ruokaa, joten se todellakin on iso osa mun elämää.



Tällä hetkellä mun arkiruoka koostuu hyvin pitkälti broilerista, kasviksista, hedelmistä ja smoothieista. En välttele hiilareita kokonaan, sillä leipänä syön Fazerin juuresleipää, joka mun mielestä on ihan sikahyvää ja sitä voi syödä hyvällä omallatunnolla. Suosittelen! Myös Elovenan välipalakeksit ovat hyviä välipaloja ja niitä on kiva syödä esimerkiksi kahvin kanssa, jos kaipaa jotakin pullan korviketta.


2015 vuoden alusta saakka olen ollut "maidottomalla" ruokavaliolla. Heittomerkit siksi, että se ruokavalio ei ole ollut mikään tiukka, mutta olen kuitenkin jättänyt pelkän maidon juomisen kokonaan. Käytän sitä ainoastaan kahvissa, koska mustaa kahvia en pysty juomaan. Välillä tosin korvaan kahvimaidonkin Completa kasvirasvasekoitteella, koska en viitsi ostaa maitoa vain kahvia varten. Myös juustoa en enää osta kotiin ja ruoanlaitossa käytän Oatly kaurakermaa. Kuitenkin esimerkiksi töissä tulee syötyä ruokia, joissa on käytetty kermaa ja juustoa. Alunperin halusin kokeilla maidotonta ruokavaliota paremman ihon toivossa, sillä kaikenlaiset näpyt ovat olleet aina riesani. Huomasin kuitenkin, että maidoton ruokavalio on helpottanut myös ongelmia vatsan toiminnassa.




Veden juomisesta on myös tullut yksi osa tätä mun elämäntaparemonttia. Ennen sitä tuli litkittyä vähän miten sattuu, silloin kun janotti. Muutama viikko sitten päätin, että tästä eteenpäin juon vettä vähintään 2 litraa päivässä. Alkuun se tuntui isolta määrältä ja juominen pakonomaiselta. Äkkiä siihen kuitenkin tottui ja nyt jo aamupalan yhteydessä menee helposti puolikas litra. Otin käyttöön puolen litran vesipullon, jota pidän lähes koko ajan täytettynä. Nyt huomaan täyttäväni pulloa monia kertoja päivässä ja etenkin päivinä jolloin liikun enemmän, saatan juoda 3 litraa vettä. Myös työ ravintolan keittiössä (jossa on kuuma!!) vaatii sitä, että on koko ajan puolen litran tuoppi vettä lähettyvillä.


Herkuttelua en ole kokonaan jättänyt, yritän vain pitää sen kontrollissa. Esimerkiksi eilen söin ihan hyvällä omalla tunnolla jäätelöä ja croissantin. Ja tänään juon hieman lonkeroa koska juhannus. Pitemmittä puheitta hyvää juhannusta kaikille ja muistakaahan tekin välillä herkutella!


keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

How it all started

Pitkän harkinnan jälkeen rohkaistuin ja päätin kokeilla blogin kirjoittamista. Nyt kun elämässä tapahtuu paljon muitakin muutoksia, on hyvä päästä purkamaan välillä ajatuksiaan, ehkä ne tuntuvat sitten itsestänikin selkeämmiltä.

Alkuun siis esittelyt. Olen 24-vuotias nainen Etelä-Pohjanmaalta. Olen kamppaillut painoni kanssa koko elämäni ajan - jo lapsena vihasin liikuntaa ja rakastin ruokaa.  Vuonna 2011 tein ensimmäisen laihdutusurakkani. Tuolloin painoa lähtiä noin 25 kiloa puolessa vuodessa. Silloin kyseessä oli pelkästään ruokavaliomuutos. Lähdin mukaan karppausvillitykseen ja jätin pois kaikki sokerit, viljatuotteet, perunan, pastan ja riisin.

Karppaus kuitenkin loppui kun aloin opiskella kokiksi. Koulussa oli tarjoilla joka päivä ilmaista ruokaa - ja paljon. Eihän sitä voinut vastustaa. Silloin ei laskettu kaloreita eikä mietitty hiilihydraatteja. Ja niin ne kilot alkoivat tulla takaisin pikkuhiljaa. Ja vuoden 2016 lopulla oltiin jälleen lähtöpisteessä. Siispä alkuvuodesta 2017 aloitin elämäntaparemontin. Tai oikeastaan aloitin ihan normaalin laihdutuskuurin, sellaisen joita olen aloittanut jo kymmeniä elämäni aikana, mutta yhtäkkiä huomasin, että tässä taitaa tapahtua nyt jotain muutakin. Kuvioihin tuli mukaan liikunta ja aloin miettimään ruokailua myös eettisestä näkökulmasta.

En ole asettanut itselleni mitään tarkkoja tavoitteita. Haluan vain jonain päivänä katsoa peiliin ja todeta, että näytän kauniilta ja ennen kaikkea terveeltä. Tällä hetkellä pudotettuja kiloja tammikuusta on kertynyt noin 10 - en tiedä tarkalleen, sillä puntaria ei ole tällä hetkellä käytössä.

Tässä lyhykäisyydessään lähtökohdat tälle blogille, toivottavasti viihdyit ja lähdet mukaani tälle matkalle :)